// ensinnäkin sanon, että olen todella pahoillani, että oon niin monia kertoja sanonu "Tänään tulee tarinaa" tms. mut ei oo kuitenkaan tullu. Voin sanoo, että mulla on todella paljon kiireitä näillä viimesillä viikoilla, ja on muitakin henkilökohtaisia syitä miksen ole voinut kirjoittaa. Oon sairastellut yms. En näitä haluisi näin huolimattomasti tehdä näitä tarinoita, mutta mulla ei vaan ole sitä aikaa. Mutta oon tosi iloinen, ettette oo mua heti ulos heittänyt
ja siis nämä muut syyt ovat ihan semmosia, mitä en “koko maailmalle” halua jakaa. :/
Kirjoitan vielä, että ärsyttää, kun nyt sitä pituutta tuli, mutta tarina tuntuu olevan luettelomainen ja sen takia sitä voi olla ärsyttävä lukea.
On taas kulunut pitkä aika viimeisestä tallikäynnistäni. Minulla on ollut paljon kiireitä, joten talleilu on oikeastaan ollut mahdotonta. Kuitenkin, tänään on ohjelmassa ensimmäinen ratsastuskerta Andyllä.
Kävelen taas kerran tietä pitkin Ravilan tallille. On onneksi hyvä sää, voin siis mennä kentälle.
Sisälle päästyäni astelen käytävän poikki Andyn luo, ja jätän kassini sen karsinan eteen. Se hörisee minulle. Avaan karsinan oven, ja astun sinne sisään. Silitän ponia kaulasta. Nappaan Andyn kopasta kovan harjan, ja alan heti harjaamaan sitä. Onneksi ei ole ollut kurakeli...
Reippaasti käyn harjan kanssa läpi toisenkin puolen, ja sitten otan sen kaviot. Olen, huolellinen, mutta ripeä.
Lähden astelemaan nopeita askelia varustehuoneelle päin. Olen hyvin innoissani, pääsenhän edelleen ratsastamaan Andyllä.
Otan “naulakosta” ponin suitset, sekä martingaalit ja telineestä satulan. Ne mukanani suuntaan taas karsinalle päin, jossa Andy jo odottaakin. Se vilkaisee satulaa, ja nähtävästi huomaa, mitä on luvassa.
Asetan varusteet karsinan ulkopuolella sijaitsevaan telineeseen. Andyllä on hieno, vaaleanvihreä satulahuopa.
Ennen satuloimista laitan kuitenkin Andylle etusuojat. Nekin ovat vaaleanvihreät, kuin pääosin kaikki ponin varusteet. Minulla itselläni taas on päälläni mustat ratsastuhousut, sekä vaaleanvihreä, kevyt urheilutakki.
Reippaasti otan kassistani kypäräni, ja asetan sen päähäni. Klipsautan lukon kiinni. Otan telineestä satulan, ja kävelen ponin luo. Se haistelee satulaa ja tökkii sitä turvallaan, ja lopulta päästää minut menemään. Liu’utan sen oikealle paikalle, ja asettelen huovan hyvin. Kävelen toiselle puolelle, ja asettelen huovan siltäkin puolelta. “Tiputan” satulavyön, astelen taas kerran toiselle puolelle, ja laitan soljet kiinni.
Naulakosta nappaan Andyn suitset. Aukaisen pakkauksen, kävelen taas ponin luo, ja laitan ohjat kaulalle. Andy nostelee päätään, kun huomaa kuolaimet, mutta otan sen turvasta oikealla kädelläni reippaasti kiinni, ja pidän sen pään sylissäni. Näin saan pujotettua kuolaimet sen suuhun, ja suitset sen korvien taakse.
Otan oikealla kädelläni ohjista kiinni, ja vasemmalla kädellä aukaisen ovea sen verran, että pystymme kävelemään ovesta käytävälle.
Talutan Andyn käytävän poikki ja oviaukosta pihalle. Astelemme kentän portille, menemme aitojen sisäpuolelle ja suljen sen. Kävelen Andyn kanssa kentän keskelle kaartoon, ja alan kiristämään satulavyötä. Poni vähän tepastelee paikallaan, siitä se ei nähtävästi tykkää. Saan kiristettyä vyötä kolme reikää, ja tuntuu, että se riittää, ainakin näin aluksi.
Seuraavaksi lasken jalustimet alas. Mittaan ne suunnilleen sopiviksi sekä saman mittaisiksi, voihan niitä aina selässäkin säätää.
Nappaan ohjista, ja asetan toisella kädelläni jalkani jalustimeen. Ponnistan ylös satulaan. Jalustimet tuntuvatkin yllättävästi sopivilta, joten niitä ei tarvitse säätää.
Lähden kävelemään pitkin ohjin uraa pitkin. Andy hieman tuijottelee metsään, mutta astelee kuitenkin rennosti. Se venyttää kaulaansa, ja selvästi nauttii hyvästä ilmasta.
Kävelyn jälkeen alan keräilemään ohjia lyhyemmiksi. Otan sen hyvälle tuntumalle, että voin alkaa säätelemään käyntiä. Teen pienillä pätkillä koottua, ja lisättyä käyntiä, sekä muutamia pysähdyksiä. Se tekee nämä juuri kuin pitääkin, ja tuntuu olevan kuulolla.
Vaihdan suuntaa, ja teen samaa harjoitusta jonkin aikaa. Tiellä lenkkeilevä ihminen meinaa häiritä sen keskittymistä, mutta se ei aiheuta muuta ongelmaa.
Pian alankin jo tekemään alkuraveja. Teen voltteja, sekä ympyröitä saadakseni ratsuani asettumaan. Andy osaakin nämä hienosti, ja on hyvin avuilla.
Seuraavaksi teen täyskaarron, jotta voin vaihtaa suuntaa. Jatkan samaa, volttien ja ympyröiden tekemistä ja niillä asettelua. Andy näyttää olevan tähän suuntaan jäykempi, kuin äskeiseen.
Aika kuluu nopeasti, ja pian tulee jo aika kokeilla ensimmäistä kertaa laukkaa Andyllä. Ennen tätä annan kuitenkin pienen kävelytauon.
Noin viisi minuuttia käveltyäni kerään taas ohjat, sekä otan suuhun hyvän tuntuman. Poni tulee heti hereille. Herättelen sitä pohkeilla, ja päätän aloittaa ravilaukannostoilla. Siirrän Andyn raviin, ja teen sillä pienen voltin kevyessä ravissa. Lyhyellä sivulla siirryn raviin, ja teen muutaman puolipidätteen. Tästä ratsuni alkaakin jo aavistamaan, että jotain tapahtuu. Pian käytän sisäpohkeen, ja poni nostaa laukan. Se vetää muutaman kerran päätä rivakasti alas, mutta sen saa kuitenkin helposti takaisin hallintaan. Käännän Andyn ympyrälle, ja poni jatkaa siinä nätisti laukkaa. Sopivaan kohtaan tullessamme siirrän sen raviin, ja jatkan kevyttä ravia.
Taas kerran teen laukannoston, tällä kertaa ympyrältä. Taas kerran Andy vetelee ohjia käsistäni, mutta ei muuta tee. Laukkaa jatkan seuraavalle pitkälle sivulle asti, kunnes siirrän ravin kautta käyntiin, ja vaihdan suuntaa.
Käytän kevyesti pohkeita, ja heti Andy tottelee, ja siirtyy raviin. Istun alas harjoitusraviin, ja ympyrältä nostan vasemman laukan. Suoralla se meinaa vähän kiihdyttää, mutta parilla puolipidätteellä poni rauhoittuu. Ravisiirtymisen jälkeen totean, että voisin alkaa tekemään käynnistä nostoja. Hidastan ponin käyntiin, mutta pidän askeleet kuitenkin terävinä ja reippaina. Teen muutaman puolipidätteen, ja jälleen kerran käytän sisäpohkeeni ponin kylkeen ja Andy nostaa laukan. Tällä kertaa se heittää takajalkojaan ilmaan ja kiihdyttelee, mutta sen taas saa kuulolle kääntämällä voltille.
Lopulta olen ratsastanut sen verran pitkään, että on aika loppuraveille. Annan ratsulleni hieman ohjaa, jotta se voi likkua rennommin. Rennosti “köpöttelemme” kenttää ympäri. Pian kuitenkin siirrän ponin loppukäynneille. Taputan Andyä kaulalle, se meni hienosti.
Käännymme keskelle kenttää kaartoon, ja päästän jalustimet jaloistani. Tiputtaudun satulasta Andyn viereen, otan ohjat sen kaulalta ja laitan jalustimet ylös. Vyönkiristyksen jälkeen olemme valmiit, ja lähdemme kävelemään tallille päin.
Mitä lähemmäksi tallia tulemme, sitä enemmän Andy yrittää päästä sisälle. Oviaukolle tullessamme täytyy oikeasti olla varovainen, ettei jää alle…
Ponin rynniessä käytävällä parhaani mukaan pidättelen sitä, ettei se jyräisi kaikkea altaan. Onneksi lopulta pääsemme sen karsinaan, ja se rauhoittuu. Avaan reippaasti Andyn suitset, ja vien ne karsinan ovessa olevaan naulakkoon. Samoin teen satulalle, jätän sen telineeseen.
Poni vaikuttaa olevan melko hikinen, joten päätän viedä sen pesukarsinaan ja huuhdella sitä siellä. Asetan riimun Andyn päähän, ja talutan sen sinne. Klipsautan narujen lukot Andyn riimuun molemmita puolilta, ja avaan hanan. Testaan, onko vesi sopivan lämpöistä. Säädän sitä hieman lämpimämmälle, ja alan huuhtelemaan Andyä. Käyn läpi sen koko vartalon, ja se selvästi nauttii!
Huuhtelun jälkeen vedän sen koko vartalon hikiviilalla, jotta saan kaiken “ylimääräisen” veden pois. Avaan narujen lukot, talutan Andyn sen karsinaan, pesen sen suitsien kuolaimet ja vien satulan sen paikalle varustehuoneeseen.
Siinä oli minun tallipäiväni.